perjantai 5. helmikuuta 2010

Kaipuu klassiseen


Kevät on kai jonkinlaista uudistumisen aikaa. En tiedä, johtuuko oma yllättävä vaalean-/taivaansinisen kauluspaidan himo kevään lähestymisestä vai aikuistumisesta vai mistä, mutta viime aikoina olen löytänyt itseni haikailemasta vaatekaappiin tiukkaa ja hyvin istuvaa taivaansinistä kauluspaitaa (eli siis vähän tummempaa kuin kuvituksena olevat paidat). Myös hennon lila kauluspaita voisi olla makea... Löydän itseni suunnittelemasta asuja sellaisen vaatekappaleen ympärille, jota en vielä edes omista. Tällä hetkellä tuntuu vahvasti siltä, että oma kevät ei voi saapua ilman uutta kauluspaitaa.

Hassua, kuinka oma tyyli muokkaantuu, vaikka hetken uskookin löytäneensä sellaisen tyylin, johon voisi jumiutua ikuisuudeksi. Vuosi sitten en olisi voinut kuvitella pukevani kauluspaitaa päälle arkena. Vaatekaapissa roikkuu se yksi ainut klassinen valkoinen kauluspaita ihan vain juhlavampien tilaisuuksien varalta. Tänä kevättalvena olen huomannut kaipaavani kaikkea suhteellisen klassista, kuten tämä kauluspaitavillitys. Tarvitsen kevääksi myös mustat nahkaiset ballerinat, mutta tahdon ne ilman niittejä, kettinkejä ja muita turhia rockviboja. Vuosi sitten kuvittelin eläväni loppuelämän niitein, ketjuin ja vetskarein koristelluissa vaatteissa ja kengissä. Tummanpuhuvasta, vähän ehkä rocksärmäisestä tyylistä en ole luopumassa, mutta nyt kaipaan nahkan ja ketjujen seuraksi jotain klassista ja raikasta, vähän myös väriä.


Eka kuva: Facehunter, toka kuva: The Sartoalist

7 kommenttia:

Irina kirjoitti...

ah ihana toi vika kuva:) mäki luulin viel puol vuotta sitte, etten pistäs mitään sinistä ikinä päälle ja en ainakaan farkkua missään muodossa. Nyt oon ihan innostunu denimin paluusta ja sinisestä=)

Janita kirjoitti...

Irina, vika kuva on tosiaan ihana, mut tää tyttö ei osaa oikein liikkua kodin ulkopuolella pelkissä leggareissa ja paidassa. Hih, mä oon niin farkkutyttö henkeen ja vereen, etten voisi koskaan luopua farkkujen käytöstä. Mekot jää käyttämättöminä kaappiin, kun farkut tuntuu niin paljon paremmilta päällä.

Little M kirjoitti...

Mä olen aina ajatellut että tollanen vaaleansininen ei sopisi mulle. Nyt kuitenkin hingun farkkupaitaa enkä osaa päättää haluaisinko vaalean- vai tummansinisen.

Näyttää kyllä huikean hyvältä nämä paidat näissä kuvissa!

Mä löysin muuten sellaisen ohuen, pitkän ja ihanan kauluspaitatyylisen valkoisen paidan kirpparilta viime syksynä ja sitä kautta innostuin kauluspaidoista. Ja näissäkin sitä on käytetty epäkauluspaitamaisesti eli rennosti, jollaista voisin itsekin kuvitella päälleni laittavan :)

Janita kirjoitti...

Little M, mäkin olen elänyt harhaluulossa, ettei vaaleansininen sovi mulle. Löysinkin muuten jo suunnitelmiini sopivan taivaansinisen kauluspaidan Zaran hurjista loppualeista. :) Ja tosiaan nimenomaan muuten suhteellisen rentoon asuun (esim. farkkuihin tai farkkushortseihin) aion kauluspaidan yhdistää, ettei asusta tule liian virallisen näköistä.

Sirpa kirjoitti...

tollanen olis ihanan rento! :)

E kirjoitti...

Mä luulin muutama vuosi sitten, etten ikinä pukeutuisi mihinkään värikkääseen tai "muodikkaaseen". Mun luottovaatteita olivat bändipaidat ja farkut ja viihdyin niissä todella hyvin. Mä viihdyn niissä vieläkin, mutta olen laajentanut vaatekaappini valikoimaa hurjasti ja rakastan myös kirkkaita värejä pieninä annoksina. Tykkään kokeilla erilaisia juttuja, käyttää mekkoja ja hameita, leggareita ja rentoja paitoja, korkokenkiä jne.

On se hassua, miten tyyli voi muokkaantua. :)

Janita kirjoitti...

Sirpa, mä taas tykkään istuvammasta kauluspaidasta. Noi oversize-paidat ei näytä mun päällä koskaan yhtä hyvältä kuin kuvissa.

E, tosiaan hauskaa, kuinka tyyli kehittyy ja muuttuu, vaikka luulee ensin löytäneensä sen oman tyylinsä. Vuoden päästä löytää itsensä haaveilemasta sellaisistakin jutuista, joista ei aiemmin pitänyt ollenkaan tai voinut kuvitella pukevansa itse päälle.

 
>