"No siin on helmassa sellasia, öö... hörselöitä!"

Ihanasta pikkusiskostani tulee tänä keväänä ylioppilas! Tiedossa on siis juhlat lakkiaislauantaina. Havahduin kuukausi takaperin siihen, että mulla on tasan kaksi juhlamekkoa: oma pitsinen ylioppilasmekkoni ja silkkimekko. Omaa ylioppilasmekkoa en siskon juhliin tahdo pukea, se on kuitenkin ollut parissa kesäjuhlissa mulla päällä omien ylioppilasjuhlien jälkeen. Silkkimekko taas on pesun tarpeessa ja koska loppukesästä on häät, joihin olen sen aikonut laittaa, ajattelin pelata varman päälle ja selvitä yhdellä pesulakerralla ja olla laittamatta silkkimekkoa siskon juhliin. Olisin kuitenkin onnistunut sotkemaan sen siskon juhlissa...

Millään trikoorätilläkään en siskon juhliin tahdo lähteä. Ne ovat sentäs siskon ylioppilasjuhlat! Edessä oli siis loputtomalta tuntunut juhlamekon metsästys.

Törmäsin kai ekaa kertaa Hulluilla Päivillä tuohon Tiger of Swedenin mustaan mekkoon. Se lumosi mut yksinkertaisella yläosalla ja näyttävällä helmalla. Hintalappu sen sijaan puistatti. 180 euroa yhdestä mekosta on epäsäännöllisillä opiskelijan tuloilla vähän liian paljon. H&M:ltä sen sijaan löytyi oikein kiva opiskelijan budjettiversio (30€) hörselömekosta.

Bongasin muuten mekon Itäkeskuksen H&M:ssä jo toissa viikolla. Pienin koko mekosta siellä oli 36, joka oli muuten sopiva, mutta rinnanympärys oli pari senttiä turhan iso, niin että kangas jäi rumasti lörpöttämään kainaloiden alla. Matkasin metrolla keskustaan ja kaikki kaupungin H&M:t läpijuostuani jouduin palaamaan kotiin tyhjin käsin. Pienin koko keskustan liikkeissäkin oli 36. Käväisin samana iltana vielä Jumbossa kysäisemässä mekkoa. Myyjän oli varmasti mielenkiintoista kuunnella selostustani mekosta, jonka helmassa on jotain sellaisia pitkittäissuuntaisia hörselöitä... Selvisi, ettei koko mekkoa myydä Jumbon H&M:llä. Viime viikolla olin pikaisesti keskustassa käymässä ja päätin tsekata vielä varmuuden vuoksi H&M:n liikkeistä, löytyisikö mekkoa omassa koossa. Tsekkaus tuotti tulosta jo ekassa liikkeessä - tangolla roikkui yksi mekko koossa 34! Olipa joku palauttanut oman mekkonsa tai liikkeeseen tullut mekkoja lisää, olen kiitollinen, että juhlamekon metsästys päättyi näin onnellisesti.

Mustan mekon kuva Tiger of Swedenin sivuilta.

Rakkauslaukku

Rakas ja tekonahkalaukuksi käsittämättömän monta vuotta (lukion ekan luokan lopusta asti) palvellut musta suurehko laukku alkoi menneen pakkastalven jäljiltä viimein antaa merkkejä siitä, että se on tulossa tiensä päähän. Laukun tekonahkainen pinta alkoi halkeilla. Suunnitelmissani oli ollut ostaa laukun tilalle tällä kertaa ihan oikea nahkalaukku. On vain vaikea löytää sellaista laukkua, jossa kohtaisi omaa silmää hivelevä, esteettinen malli ja kohtuullinen hinta. Niinpä lankesin tähän o.i.s-merkkiseen laukkuun eräänä kevätpäivänä. Pistin sen tosin aluksi varaukseen, mutta lopulta tuli pakottava tarve hakea laukku omaksi ja olin varma, että surkuttelisin kohtaloani loppuvuoden, mikäli laukku jäisi hankkimatta.

Yksinkertainen ja erikoinen muoto puhutteli mua jollain tapaa ihan hirveästi. Tässä laukussa ei ollut mitään liikaa ja sen yksinkertaisuus kiehtoi. Ketjun olen lisännyt laukkuun itse, kun ensin löysin sopivat renkaat, joilla ketjun sain kiinnitettyä laukkuun. Hintaa laukulla oli muistaakseni 50€, mutta sain sen pikkuisen halvemmalla, kun Aleksilla (13) sattui olemaan kaikki laukut -20% alennuksella päivänä, jona kohtasimme. Lisäksi toisella ulkosivulla olevasta vetoketjusta puuttui vedin ja kappale oli viimeinen, sain pienen lisäalen vielä sen vuoksi. Laukku on muuten kulkenut käsipuolessa lähes tulkoon joka päivä. Se on juuri sopivan kokoinen, että lompakon, matkakortin, kännykän ja avainten lisäksi matkaan mahtuu myös kalenteri, käsirasva ja vaikka pari satsumaa välipalaksi.

Helsinki 10 shoes

Olin kaupungilla viime viikonloppuna. Mulla on tällä hetkellä käynnissä täydellisten mustien nahkaballerinojen ja täydellisen mustan nahkatakin metsästys. Erityisesti nahkatakin suhteen mulla on mielessäni niin tarkat mielikuvat, millaisen takin tahdon, että metsästys tuntuu epätoivoiselta. No, epätoivoisena päätin tsekata myös Helsinki 10:n tarjonnan. Rekillä komeilikin lähes mielikuviani vastaava marjan pejoskin nahkatakki reippaasti yli 400 euron hintalapulla varustettuna. Onneksi omaa kokoa ei ollut, niin ei harmita jättää täydellistä nahkatakkia rekkiin roikkumaan muiden löydettäväksi. Ihan kuin mun opiskelijakukkarosta nyt mitään neljän huntin nahkatakkeja maksettaisi.

Helsinki 10:n vintagepuolelta löytyi kuitenkin jotain munkin tilipussille sopivaa! Aluksi mietin, onko 49 euroa tavallaan liikaa käytetyistä kengistä. Mutta koska sydämeni sykähteli ihastuksesta näille kengille ja ajatus siitä, että jättäisin ne hyllyyn jonkun toisen mukaan poimittavaksi, kalvasi mua, ajattelin solkinilkkureissa olevan ainesta rakkauskengiksi. Yritän nykyään ostaa vain asioita, joissa on potentiaalia sellaisen rakkaussuhteen syntymiseen, että pelkään päivää, jolloin vaatekappale tai kengät leviää lopullisesti, ja sen jättämää tyhjää aukkoa tuntuu mahdottomalta täyttää.

NOIR

En tiedä, johtuuko sortuminen iltavuoron jälkeisestä väsymyksestä vai (jälleen kerran) pettymykseksi osoittautuneesta H&M:n tilauksesta, mutta avattuani Nellyn uutiskirjeen sähköpostista ja tultuani tietoiseksi tämän Mangon collegepuseron olemassaolosta, en voinut välttyä nopealta piipahdukselta Nellyn nettishopissa. Täydellinen malli, täydellinen väri ja makee printti. Toivottavasti en pety, kun paketti kolahtaa postiluukusta!

kuva: nelly.com

Synttäritakki

Huh, mitä vauhtia viikot vierivät! Edellisestä postauksestakin on taas aikaa viikko, vaikka tuntuu siltä, että vastahan kirjoitin edellisen kerran blogiin. Jos sama meno jatkuu, on huhtikuu täällä nopeammin kuin olen koskaan uskaltanut odottaa ja kuvitella.

Vanhenin taas vuodella helmikuun alkupuoliskon aikana. Viime viikonloppuna oltiin viikonlopun ruokaostoksilla Jumbossa ja piipahdettiin parissa vaatekaupassa samalla. Zarassa oli ihan tajuttomat loppualet meneillään ja löysinkin mm. sen taivaansinisen kauluspaidan, jota ilman kevät ei saapuisi koskaan. Lisäksi kassalle matkasi ihan tajuttoman makee välikausitakki (64% villaa!). Kärvistelen entistä kiukkuisemmin pakkassäissä enkä jaksa odottaa enää päivääkään, että lämpömittari kohoaa nollan tuntumaan tai vähän päälle, että pääsen käyttämään uutta synttäritakkiani! Odotusta on toistaiseksi lievittänyt vähän takin silittely ja sovittelu aina ohi kulkiessa, mutta ei se enää kauan riitä.

Oon tajuttoman rakastunut uuteen takkiini. Se istuu niin nätisti, napakasti ja hyvin ja sopii tyyliini ja tämän hetken tyylillisiin mieltymyksiin täydellisesti. Malli on tavallaan klassinen, mutta leikkaukset, vetoketjut ja soljet tuovat kuitenkin eloa ja kontrastia liialle klassisuudelle. Tummanharmaa väri, soljella pystyyn nostettava kaulus ja takaa lyhyempi leikkaus on suurta rakkautta. Takki ja muutkin samalla reissulla ostetut vaatteet ovat siis lahja poikaystävältä, joka Zaran kassajonossa ilmoitti, että tahtoo ehdottomasti ostaa vaatteet mulle lahjaksi. :)

Nyt on pakko siirtyä kotitentin pariin. Luulin, että luentojen tenttiminen kotitentillä ei olisi homma eikä mikään, mutta olin väärässä. Koko aamupäivä on mennyt useamman melkein 100-sivuisen PowerPoint-esityksen läpikäymisessä ja ymmärtämisen yrittämisessä.

Eskimon takki

Arvatkaa mitä! Kirpeä pakkanen ulkona on hellittänyt ja äsken kioskilla ja kaupassa käydessä aurinko paistoi, ehkä ihan vähäsen lämmitti myös poskia ja linnut lauloivat pensaissa! Toivoa kevään saapumisesta on ehkä sittenkin! Oon kuitenkin kyyninen ja varma, että pakkasista saadaan kärsiä vielä monet kerrat, mutta arvatkaapas, kuka ei aio enää palella tänä talvena!? No minä!

Hain tänään Elloksen paketin kotiin, johan paketin saapumista ehdinkin odotella melkein pari viikkoa. Oon tottunut pettymään usein netistä tilattuihin vaatteisiin, kenkiin ja asusteisiin, joten yllätys, ilo ja onni on suuri, kun paketin uumenista paljastui mielikuviani ja odotuksiani paremmin vastaava eskimotakki kuin olin uskaltanut odottaakaan! Ja kerrankin Elloksen 34 ei pyöri päällä.

Oon etsinyt koko talven vaatekaupoista pepun puoliväliin yltävää, malliltaan kapeaa ja vartalonmyötäistä, hupulla varustettua toppatakkia, jossa on muhkea karvareunus. Irrotettava huppu on plussaa, vaikka paukkupakkasilla olenkin hyvin onnellinen paksusta hupusta. Metallinen vetoketju ja hupun nöyrit, joissa roikkuu metalliset kiristyssysteemit, ovat myös tosi mieluinen takkiin persoonallisuutta tuova lisä. Vyötäröllä takin sisäpuolella kulkee kiristysnyöri, jolla paksuunkin eskimotakkiin saa taiottua naisellisempaa muotoa. Vaikka tykkään kyllä hurjasti ihan suoranakin takista. Elloksen kuvauksen mukaan takin kankaan pitäisi myös olla tuulenpitävä ja vettähylkivä.

Elloksen kuva takista ei muuten vakuuttanut mua juurikaan ja ehkä siksi en uskaltanut toivoa ja odottaa takilta oikeastaan mitään. Onneksi uskalsin kuitenkin ottaa riskin, sillä oon niin onneni kukkuloilla nyt takin vuoksi. Lompakkoa takki rokotti -30% alennuksen jälkeen kolmisenkymppiä eli ei paha. Kivointa oli myös se, että Ellos tarjosi viikolla, jolloin takin tilasin, ilmaiset toimituskulut.

Mitä te tykkäätte näistä karvareunuksista eskimotakeista? Mulle oikeastaan on aikaisemmin tullut niistä mieleen lähinnä möhköfantti, mutta tämän talven aikana oon ihastunut yllättäen muhkumpiinkin takkeihin, kunhan ne ovat kauniisti leikattuja ja istuvat muhkeudestaan huolimatta hyvin päälle. Oon onnellinen, että pitkän etsinnän jälkeen olen löytänyt omani.

Niin ja selvennykseksi vielä, että tämä takkihan on siis tilattu uutena. Kaikki aiemmat tähän asti blogissa esitellyt vaatteet, kengät ja asusteet ovat second handina hankittua. Mitä mieltä te lukijat olette siitä, että sisällyttäisin blogiin second hand -löytöjen lisäksi myös jotain uutena ostettuja juttuja, jos ne ovat erityisen hienoja tai olen itse hullaantunut niihin? Mistä te haluatte lukea tässä blogissa?