Ehkä syksyn lemppari?

Löysin viime sunnuntaina Hietsun kirpparilta trikoopuseron, jolla on paljon potentiaalia nousta vielä syksyn lemppareimmaksi t-paidaksi! Merkiltään se on Sasch ja pulitin paidasta vain vaivaiset kaksi euroa! Oon niin ihastunein ohueen metallilankaan, jolla kirjailut on tehty! Samoin selkäpuolta koristava, selkää vähän paljastava aukko on mieleeni. Kun t-paidan alle pukee mustan topin taipuu paita myös koulukäyttöön sopivaksi.

Pusero on taas yksi syy odottaa vähän syksyä sitten, kun maanantaina alkava kahden viikon kesälomani on ensin ohi. Musta ja metalli kuuluvat syksyyn! Lisäksi ei tarvita kuin mustat hyvin istuvat herrainhousut tai rokkaavat farkut ja korkeat korot. Kriisi kohtasi mua muuten samana sunnuntaiaamuna, kun lempifarkkuni sanoivat sopimuksensa irti eikä tilannetta voi enää pelastaa. Ne olivat lemppareimmat farkut koskaan, sillä ikinä ennen mua ei ole haitannut niin hirveästi farkkujen hajoaminen. Lamaannuin täysin ja sitten itkua niellen soitin kalareissussa olleelle poikaystävälle ja sopersin epäuskoisena asiaa ja toivoin, että kaikki olisi vain unta. Ei ollut.

Todellisuudessa pusero on ihan muuten pikimusta. Kirkas päivänvalo kuvaushetkellä vääristi sävyä vähän siniseen taittavaksi.

Stella McCartneyn rannekoru

Olin tänään siellä Fredan UFF:llä piipahtamassa heti aamupäivästä. Sovittelin muutamia farkkuja siinä toivossa, että löytäisin viimein farkut uhrattavaksi kloorivärjäystuunausta varten. Farkkuostokset eivät ole koskaan helppoja ja second handina on vielä vaikeampaa löytää hyviä farkkuja. Kivasta mallista kun ei yleensä ole tarjolla kuin yksi koko, joka sitten joko on oikea tai ei ole. Jos onni käy, koko on oikea, mutta sitten farkkujen pitäisi vielä istua hyvin. Farkuthan muotoutuvat käyttäjänsä kinttuihin sopiviksi, joten kovassa kulutuksessa olleet farkut eivät välttämättä istu ollenkaan uuden omistajan päälle. Enpä löytänyt minäkään farkkuja tuunattavaksi enkä sen koommin mitään muutakaan UFF:lta.

Hietsusta sen sijaan löytyi jotain tosi herkullista! En aluksi edes aikonut suunnata Hietsuun, koska sää vaikutti niin epävakaiselta, etten kuvitellut kenenkään olevan ulkokirppikselle myymässä mitään. Aurinko alkoi kuitenkin vähän pilkistellä pilvien raoista, kun bussi kurvasi keskustaan, joten hyppäsin sitten kuitenkin kutosen ratikkaan.

Myyjiä ei ihan hirveästi ollut, en ole oikeastaan koko kesänä nähnyt Hietsun toria niin tyhjillään kuin tänään. Harvoista myyjistä vielä harvempi kauppasi mua kiinnostavaa tavaraa, mutta yhdestä pöydästä löysin Stella McCartneyn ja H&M:n parin vuoden takaisen yhteistyökampanjan hedelmän, Stella McCartneyn H&M:lle suunnitteleman rannekorun. Olen etsinyt samanhenkistä korua jo pitempään kirppiksiltä, joten maksoin korusta mielelläni myyjän pyytämän viisi euroa. Ah, olen niin rakastunut rosoiseen verkkomaisesti punottuun metalliin!

Paljettitoppeja

Oon vähän harakka kaiken kiiltävän ja erityisesti paljettien suhteen. Tällä hetkellä unelmoin ja etsin kuumeisesti paljettijakkua, jota en ole vielä bongannut, mutta pari muuta paljettista juttua on kirpputoreilta mukaan lähtenyt tämän kesän aikana. Paljettijakku olisi kyllä täydellisin hankinta syksyä silmällä pitäen...

Kuva ei oikein tee oikeutta yllä olevalle kokonaan paljetein vuoratulle korsettitopille. Tämä on ihana! Kävi ihan mieletön tuuri, että paljettikorsettitoppi sattui olemaan omaa kokoani, sillä toppi ei jousta ollenkaan, vaan sen täytyy istua just eikä ihan näyttääkseen miltään päällä. Ainut miinuspuoli, jonka korsettitopista keksin on pituus, jota on pari senttiä turhan vähän. Koska en oikein osaa käyttää napamittaisia paitoja, on tämän alle puettava toppi tai t-paita. Mutta onneksi se ei näytä yhtään hullummalta.

Löysin paljettikorsettitopin alkukesästä Malmin Pelastusarmeijan kirppikseltä ja maksoin siitä 6 euroa, joka on älyttömän vähän, kun huomioidaan vaatteen kunto. Käytön jälkiä ei näy oikeastaan ollenkaan ja paljetteja ei ole irronnut tai vääntynyt mihinkään suuntaan.

Toinen paljettitoppi on kirppislöytö Hietsusta alkukesältä. Se maksoi muistaakseni euron tai maksimissaan kaksi. Paljettikoristeiden lisäksi tykkään tosi paljon topin mallista ja kerroksellisuudesta. Oon nimittäin ihan heikkona tällaisiin kerrostoppeihin, joissa näyttäisi olevan useampi toppi päällekkäin, vaikka todellisuudessa vaatekappale on yksittäinen, mutta siinä on vain monta kerrosta. Paljettitopin helman voi antaa liehua a-linjaisena tai kuroa ohuella vyöllä vyötärön esiin.

Psst! UFF:llä alkoi eilen tasarahapäivät! Aion käyttää huomisen vapaapäivän aamun varmaan Fredan UFF:n penkomiseen.

Nude pitsipusero

Nappasin tämän ihanan, nuden värisen pitsipuseron matkaani pari viikkoa sitten Hietsussa samalla reissulla, jolla löysin Mangon nahkanilkkuritkin. Paitakin on merkiltään Mangoa ja itse asiassa saman myyjän pöydästä kuin nilkkuritkin. Myyjä pyysi paidasta kolme euroa, mutta sain vähän alennusta ja maksoin nilkkureista ja paidasta yhteensä 13 euroa. Nilkkureillahan hintaa oli se 12 euroa eli käytännössä maksamalla euron enemmän sain puseronkin omakseni.

Pusero on kiilannut heti yhdeksi lempparikseni. Oon ihastunut malliin ja brodeerauksiin pitsin pinnalla. Paidassa yhdistyvät ihanalla tavalla pitsimäinen harsomaisuus ja ajankohtainen puuterimainen nude väri. Rakkautta.

Lähikuvaa brodeerauksista

Mangonilkkurit

Törmäsin näihin huikeisiin, lyhytvartisiin Penélope & Mónica Cruz for Mango -nahkanilkkureihin viikko sitten Hietsun kirppiksellä. Rakkautta ensi silmäyksellä! Tällaiset lyhytvartiset, niukasti nilkan peittävät, nilkkurit multa puuttuikin. Kengät ovat sekä päältä että sisältä ehtaa nahkaa lukuun ottamatta noita strechaavia kangaspaloja varressa. Korkoa on aika huimat 10,5cm. Piilokorokepohja, kenkäjumalien lahja naisille, pelastaa kuitenkin päkiät!

Maksoin kengistä 12 euroa, mikä hipoo kipurajojani kirpparihintojen suhteen. Pari vuotta sitten en olisi koskaan ikinä suostunut maksamaan näin "paljon" kirpputorilta hankitusta tavarasta. Ajan saatossa olen kriittiseksi kirppisshoppailijaksi oppimisen lisäksi älynnyt onneksi myös, että oikeista ihastuksista ja helmistä kannattaa maksaa. Äly hoi, olisinko saanut yhdestäkään kaupasta edes lähellekään 12 eurolla aidosta nahasta valmistettuja nilkkureita!?

Arvatkaa mitä! Olen näihin uusiin nilkkureihini niin ihastunut, että syksyn saapuminen harmittaa mua kymmenen kertaa vähemmän kuin normaalisti. Silti, älä ihan vielä saavu, syksy, vaikka pieni osa minusta sitä toivookin! (En oikeasti voi toivoa syksyn vielä saapuvan, kun hurja kahden viikon mittainen lomakin on vielä pitämättä!)

Topshopin kerrostoppi

Moi!

Oon kolunnut Hietsun kirppiksellä tänä viikonloppuna sekä eilen lauantaina että tänään sunnuntaina. Siitä huolimatta kirppissaalis on jäänyt säälittävän pieneksi. Koko viikonlopun kirppissaldo jäi tähän yhteen Topshopin valkoiseen toppiin, jonka lunastin omakseni 2 eurolla. No, aina ei onnista ja toisaalta on helpottavaa, että olen oppinut olemaan vihdoin kriittinen myös kirppisostosten suhteen. Kirpputorilla kun monesti sokaistuu halvoista hinnoista ja kantaa kotiin ties mitä turhaa ja käyttämättömäksi jäävää vain halvan hinnan vuoksi.

Valkoinen perustoppi uupuikin vaatekaapista. Toisaalta tässä perustopissa on kuitenkin perusvaatteisiin kaipaamani pieni juju. Topissa on kaksi kerrosta, ikään kuin kaksi toppia päällekkäin. Rakastuin topissa tohon selkäpuolella sijaitsevaan solmumaiseen yksityiskohtaan!

-Janita

Moi kaikille ja tervetuloa lukemaan blogiani!

Ensimmäisen merkinnän kirjoittaminen on vähän hankalaa. En oikein tiedä, mitä kertoisin itsestäni. Olen nyt kuitenkin 22-vuotias opiskelija. Olen syntynyt ja asunut koko elämäni Helsingissä enkä osaisi kuvitella asuvani muualla. Rakastan kenkiä yli kaiken ja nurkat ja kaapit kotona ovat täyttyneet salakavalasti viime vuosina kenkälaatikoilla. Olen myös kiinnostunut muodista ja pukeutumisesta. Olen menettänyt sydämeni shetlanninlammaskoirille ja haaveilen omasta shelttivauvasta. Kirppisten kiertäminen on rakkauteni, heikkouteni ja harrastukseni. Lisäksi harrastan urheilua, vaihtelevasti ohjattuja ryhmäliikuntatunteja ja lenkkeilyä pääasiassa.

Tämä blogi on syntynyt yksin rakkaudesta kirpputoreihin. Olen addiktoitunut kirppisten kiertämiseen, ehkä jäänyt myös vähän koukkuun siihen tunteeseen, kun löytää jotain älyttömän makeeta ja uniikimpaa kuin vaatekaupasta. Blogi on minulle paikka koota rakkaimmat löydöt, kirkkaimmat helmet yhteen. Harvoin pitäydyn kuitenkaan ihan yhden aiheen äärellä, koulua varten kirjoitetut esseetkin lähtevät herkästi rönsyilemään, joten en lupaa blogin pysyvän orjallisesti pelkkien kirppislöytöjen esittelypaikkana.

Yksi periaate minulla kuitenkin on - yritän pitää vaatekaupoista uutena ostetut rytkyt tämän blogin ulkopuolella. Internet on pullollaan muotiblogeja, joissa vaatekauppojen tarjonta on silmien edessä. Olen miettinyt omaa kuluttamistani paljon viime aikoina. Vähän turhamaisenakin vaate- ja pukeutumisfriikkinä tuskin koskaan pääsen täysin eroon himosta etsiä ja löytää ja hankkia kauniita vaatteita ja asusteita. Enkä oikeastaan haluakaan päästä. Tämä blogi on kuitenkin osaltaan myös kannustin minulle siirtyessäni kohti ekologisempaa kuluttamista. Olisi hienoa, jos se kannustaisi myös jotakuta toista muuttamaan kulutustottumuksiaan vähän vihreämmiksi ja löytämään kirpputorien upeuden.

Tämä ei ole ensimmäinen blogi, jota kirjoitan. Olen aiemmin väkertänyt "muotiblogin" kimpussa, kunnes sen kirjoittaminen alkoi maistua puulta enkä kokenut kirjoittamisen enää antavan mitään minulle sen enempää kuin kenellekään toisellekaan. Bloggaamista kuitenkin ikävöin, jolloin syntyi ajatus tästä blogista. Kirpputoriblogeja ei verkko ole vielä pullollaan ja siten koen tämän blogin niin itselleni kuin ehkä jollekulle toiselle kirppisaddiktillekin merkityksellisempänä ja mielekkäämpänä kirjoittaa kuin entisen tusinamuotiblogini.

Ilahtuisin paljon, jos jättäisit käydessäsi kommentin, vaikkakaan se ei mikään välttämättömyys ole. Arvostan yhtälailla myös lukijoitani, jotka eivät koskaan jätä merkkiäkään käynnistään. Olette jokainen tervetulleita blogini äärelle!

Sydämellä, Janita