Moi kaikille ja tervetuloa lukemaan blogiani!

Ensimmäisen merkinnän kirjoittaminen on vähän hankalaa. En oikein tiedä, mitä kertoisin itsestäni. Olen nyt kuitenkin 22-vuotias opiskelija. Olen syntynyt ja asunut koko elämäni Helsingissä enkä osaisi kuvitella asuvani muualla. Rakastan kenkiä yli kaiken ja nurkat ja kaapit kotona ovat täyttyneet salakavalasti viime vuosina kenkälaatikoilla. Olen myös kiinnostunut muodista ja pukeutumisesta. Olen menettänyt sydämeni shetlanninlammaskoirille ja haaveilen omasta shelttivauvasta. Kirppisten kiertäminen on rakkauteni, heikkouteni ja harrastukseni. Lisäksi harrastan urheilua, vaihtelevasti ohjattuja ryhmäliikuntatunteja ja lenkkeilyä pääasiassa.

Tämä blogi on syntynyt yksin rakkaudesta kirpputoreihin. Olen addiktoitunut kirppisten kiertämiseen, ehkä jäänyt myös vähän koukkuun siihen tunteeseen, kun löytää jotain älyttömän makeeta ja uniikimpaa kuin vaatekaupasta. Blogi on minulle paikka koota rakkaimmat löydöt, kirkkaimmat helmet yhteen. Harvoin pitäydyn kuitenkaan ihan yhden aiheen äärellä, koulua varten kirjoitetut esseetkin lähtevät herkästi rönsyilemään, joten en lupaa blogin pysyvän orjallisesti pelkkien kirppislöytöjen esittelypaikkana.

Yksi periaate minulla kuitenkin on - yritän pitää vaatekaupoista uutena ostetut rytkyt tämän blogin ulkopuolella. Internet on pullollaan muotiblogeja, joissa vaatekauppojen tarjonta on silmien edessä. Olen miettinyt omaa kuluttamistani paljon viime aikoina. Vähän turhamaisenakin vaate- ja pukeutumisfriikkinä tuskin koskaan pääsen täysin eroon himosta etsiä ja löytää ja hankkia kauniita vaatteita ja asusteita. Enkä oikeastaan haluakaan päästä. Tämä blogi on kuitenkin osaltaan myös kannustin minulle siirtyessäni kohti ekologisempaa kuluttamista. Olisi hienoa, jos se kannustaisi myös jotakuta toista muuttamaan kulutustottumuksiaan vähän vihreämmiksi ja löytämään kirpputorien upeuden.

Tämä ei ole ensimmäinen blogi, jota kirjoitan. Olen aiemmin väkertänyt "muotiblogin" kimpussa, kunnes sen kirjoittaminen alkoi maistua puulta enkä kokenut kirjoittamisen enää antavan mitään minulle sen enempää kuin kenellekään toisellekaan. Bloggaamista kuitenkin ikävöin, jolloin syntyi ajatus tästä blogista. Kirpputoriblogeja ei verkko ole vielä pullollaan ja siten koen tämän blogin niin itselleni kuin ehkä jollekulle toiselle kirppisaddiktillekin merkityksellisempänä ja mielekkäämpänä kirjoittaa kuin entisen tusinamuotiblogini.

Ilahtuisin paljon, jos jättäisit käydessäsi kommentin, vaikkakaan se ei mikään välttämättömyys ole. Arvostan yhtälailla myös lukijoitani, jotka eivät koskaan jätä merkkiäkään käynnistään. Olette jokainen tervetulleita blogini äärelle!

Sydämellä, Janita